WELCOME TO HIGH SCHOOL

Maanantaina mulla oli eka päivä uudessa koulussa ja olihan se aikamoinen päivä. Ensinnäkin herätys joka aamu 5.30 mikä ei kyllä sovi mulle yhtään ja herätyskellon soidessa mun tekiski mieli vaan jäädä nukkumaan. Pakkaan aivan surkeen köyhät eväät mukaan ja hyppään bussiin 6.30 joka ei myöskään ole mun lempipaikka, koska se on aina ihan liian täynnä. 

Tiesin, että mun koulu on tosi iso, koska siellä on yli 4000 oppilasta mutta oli se kyllä aika moista kun muutama tuhat oppilasta menee käytävillä ja yrittää päästä kuudessa minuutissa toisesta luokasta toiseen. Käytävillä pitää töniä itselleen tietä eteenpäin, koska on niin ahdasta. Siihen päälle vielä, että koulu on ihan jäätävän kokoinen ja jos sulla sattuu olemaan seuraava tunti toisella puolella koulua, jo ilman kaikkea sitä ihmismäärä ois vaikeeta ehtii kuudessa minuutissa, mutta sen ihmismassan seassa on mahdotonta edetä suhteellisen reippaasti. Eka päivä oli siis senkin puoleen aika moista ja olinkin päivän jälkeen ihan poikki kera päänsäryn. 

Lukkarissa mulla on English 3, Dance 1, US History, US Government, Life Nutrition & Wellness, Soccer ja Spanish 1. Koska oon senior, niin kaikki nää on senior kursseja ja siksi esim. English 3 vaikuttaa mulle tosi haastavalta, koska sanasto on niin hienoa ja kun englanti ei oo mun äidinkieli niin on jo nyt vaikea pysyä mukana. Mulla oli myös sellanen kuvitelma, että kaikki olisi aluksi tosi kiinnostuneita musta (ainakin näin oon aina kuullu esim. kaikissa get ready-tilaisuuksissa), koska oon vaihtari ja sen takia kuvittelin tän alun vähän helpommaksi, mutta koska mun koulu on niin iso niin ei täällä kukaan ees huomaa mua. Ja koska mun koulussa on muutenkin suurudensa takia ihmisiä ihan kaikkialta, niin vaihtarit ei oo täällä mikään niin iso/hieno juttu. Tämän takia onkin entistä vaikeampaa löytää joku, jonka kanssa istua ruokailussa, koska kaikilla on jo oikeastaan omat porukat eikä ne oo välttämättä niin kiinnostuneita susta. Eipä silti, kun ekasta päivästä selvittiin, niin toinen oli jo paljon helpompi :-)

1. Eka päivä Klein Oak High Schoolissa ja mun lukkari! // 2. Oikean bussin löytäminen melkeen sadan muun joukosta oli aika moinen challenge. // 3. Brodien, hänen host-veljen Jonahin ja host-isä jamesin kanssa syömässä Chiken-fil-a:ssä. // 4. Church Youth groupissa eka kertaa ja oli kyllä tosi positiivinen kokemus!

Koulu on ollut aikamoista vuoristorataa ja tänään sain itseasiassa selville, että samalla espanjan tunnilla mun kanssa on toinen suomalainen vaihtari! Oltiin tietty molemmat tosi yllättyneitä, kun ite en ainakaan tiennyt, että samassa koulussa voi olla toinen saman maan vaihtari.

Tänään pääsin koulun jälkeen syömään amerikkalaista roskaruokaa ja sitten ekaa kertaa youth grouppiin mikä kyllä ylitti kaikki odotukset ja toivon, että pääsen menemään tonne useamminkin. Alussa oltiin tilassa, jossa soi musiikkia täysillä, ihmiset pelas erilaisia pelejä kuten pingistä yms. ja oli ns. "baari", josta sai ostettua esim. ranskalaisia. Vähän ajan päästä siirrytiin toiseen huoneeseen, jossa oli esiintymislava ja vielä kovempaa musiikkia. Kaikki tanssi ja lauloi täysillä mukana. Joku ohjaaja vaihtoi viiden minuutin ajan kuulumisia meidän kanssa, kunnes oli worship time, jolloin bändi alko soittamaan. Tuntui enemmänkin, että olisi ollut festareilla, kun kaikki hyppi ja pomppi, sekä lauloi yhteen ääneen musiikin mukana. Ainoa ero oli, että laulut kertoivat jeesuksesta ja jumalasta. Bilettämisen jälkeen yksi ohjaaja piti inspiroivan puheen jumalasta ja siitä kuinka pitää pitää oma focus jumalassa ja tehdä kaikki jumalan vuoksi. Puheen aikana myös rukoiltiin yhdessä ja oli hienoa nähdä miten kaikki nuoret oli ihan mukana ja huomas kuinka paljon tää merkitsee heille. Osa jopa kirjotti puheesta muistiinpanoja. Tämän jälkeen mentiin vielä omiin pieniin ryhmiin, joissa keskusteltiin aika syvistäkin asioista ja jaettiin omia kokemuksia ja tunteita. 

En kyllä tällästa ole Suomessa nähnyt ja kaikki ovat tosi mukavia ja kiinnostuneita, joten toivon todella, että pääsen uudestaan käymään :-)

GALVESTON BEACH

Eilen lähdettiin klo 11 aikoihin ajamaan kohti Galvestonia ja sen rantaa katsomaan joka vuotista Sandcastle -kilpailua. Ajomatka kesti jopa tuskastuttavat kolme tuntia ruuhkan takia, kun yleensä se kestäisi vain tunnin. Galveston on todella nätti kaupunki ja varsinkin vanhan kaupungin läpi ajettaessa olisin toivonut, että oltaisiin pystytty kiertelemään siellä. Huomasin myös, että kun Tombalissa ei juurikaan näy palmuja, niin täällä etelämmässä Galvestonissa niitä onkin sitten melkein pelkästään. Saavuimme rannalle lopulta joskus puoli kolmelta ja ihmismassaa kyllä riitti. Oli myös ihan älyttömän kuuma ja mä tietysti paloin ja sain siitä ilokseni epämääräisen rusketusraidan toiselle olkapäälleni. Kierreltiin ensin katsomassa upeita hiekkalinnoja ja haettiin sitten tuolit ja aurinkovarjot ja istuttiin vedenäärelle. Host-äiti, isä ja veli kävivät uimassa ja minä ja host-sisko otettiin aurinkoa (olin tosin enemmän varjossa) ja käytiin vähän kävelemässä.

Joskus kuudelta sitten lähdettiin rannalta ja kaikilla oli tosi kova nälkä, koska lukuunottamatta pieniä eväitä, ei oltu syöty muuta kun aamupalaa koko päivänä. Päätettiin siis pysähtyä matkanvarrella syömään ja whattaburger voitti äänestyksen. En oo siis aiemmin käyny kyseissessä paikassa, mutta eka asia minkä huomasin oli, että normaalin kokoinen juotava oli varmaan kaksi kertaa isompi, kuin isoin koko Suomessa. Ja sitten siihen päälle vielä, että kaikkialla on refill, eli käytännössä voit täyttää juotavas uudelleen niin monta kertaa kun haluut. Hamppari oli hyvää, tosin en tykännyt sinapista, jota siinä oli sisällä. Whattaburgerin jälkeen lähettiin ajamaan kotiin ja oltiin takaisin joskus 8.30, joten reissuun meni loppuenlopuksi koko päivä. 

Tänään ohjelmassa olisi vielä ainakin shoppailua host-äidin, Brodien ja aluekordinaattorin kanssa, sillä huomenna alkaa koulu!!! Apua. Ja mulla on myös todellinen pula vaatteista ja varsinkin kouluun sopivista, joten toivottavasti mua onnistaa ja löydän jotakin. Huomenna herätys ois sitten 5.30 ja bussi lähtee 6.30, joten saa nähdä miten saan itteni sitten sängystä ylös, haha.

KUULUMISIA

Sunnuntaina saavuin tänne host- perheeseen ja oon nyt ollu täällä kolme päivää. Host-perhe oli lentokentällä vastassa ja vaikuttivat tosi mukavilta ja oli hyvä fiilis saapua uuteen kotiin. Samana päivänä illalla mun aluekordinaattorini ja hänen vaihto-oppilas Australiasta tuli vielä nopeasti moikkaamaan, mikä oli tosi kiva. Tässä perhessä on siis 15-vuotias host-sisko ja 9-vuotias host-veli, sekä neljä koiraa ja kaks kania. Kolme pientä koiraa on ollut nyt kokoajan häkeissä, kun on satanu eikä ne oo voinu olla takapihalla ulkona. Puput on aina ulkona ja isompi koira Maggie on vapaasti sisällä, mutta ei tykkää yhtään ulkopuolisista, joten se on haukkunu mua aika paljon aluksi. 

 Nä ensimmäiset päivät on ollu vähän rankkoja mulle. Varsinkin eilen mulla oli aika iso koti-ikävä koko päivän. Myös se, että kaikki säännöt ja tavat on tosi erilaisia, niin oon kokoajan vähän varuillani nyt ainakin aluksi.  Tänään käytiin hankkimassa mulle nopeasti amerikkalainen liittymä puhelimeen ja oon jo nyt saanut ihan sikana spämmejä ja random puheluita.  Täällä on ollu tosi huono ilma koko viikon, niin ei oikein ole päässyt ulos tai ei oo ees halunnut mennä ulos, haha.

Host-perheen pieni pupu nimeltään Esme.

Ensiviikolla maanantaina alkaa koulu, eli noin kuuden päivän päästä. Käytiin siellä jo eilen rekisteröimässä mut sisään ja se koulu oli valtava. Yli 4000 oppilasta ja vaikka meitä heiteltiin toisesta huoneesta toiseen, en nähnyt silti puoliakaan! Vähän kyllä hirvittää mennä tonne, mutta uskon, että kun koulu alkaa niin on sitten myös enemmän tekemistä ja ehkä vähemmän aikaa potea koti-ikävää. 

NYC PART 2

Day 3, aamupala ja luento hotellilla, mikä ei niinkään ollut luento, koska tehtiin porukoissa näytelmiä ja pelattiin kahoottia. Sen jälkeen sitten lähti bussi kohti Lower Manhattania! Tavattiin taas opas Central Stationilla, jonka jälkeen oli taas ensin 4h kiertoajelua ja sitten 3h vapaa-aikaa.

1. Näkymät veden ääreltä // 2. Minä erittäin hehkeenä // 3. Lemonade & Manhattan // 4. Oltiin kauppakeskuksessa, jossa oli palmuja sisällä

1. WTC Tower // 2. Käytiin WTC Towereiden muistomerkeillä, on kyllä aina yhtä vaikuttava ja koskettava paikka! // 3. Ainoo puu, joka on selvinnyt siitä iskusta // 4. Manhattan Brooklynistä katsottuna

1. Little Italy // Joe & The Juice Power Shake, joka oli tosi hyvää!! // 3. Löydettiin tollanen voss pullo, jee XD // 4. Taas pakollinen Fiji vesi kuva 

Illalla kun päästiin hotellille, niin meidät käskettiin tarkistamaan kukkarot, että onko joltain varastettu rahaa, koska meidän ohjaajalta oli varastettu rahaa bussista. Ja siinä kun ruvettiin kaivelemaan, niin melkein kaikilta puuttu rahaa kukkarosta ja joillakin vielä tosi paljon. Oltiin jätetty kiertoajelun aikana laukku välillä bussiin, kun mentiin ulos ottamaan kuvia, ja ilmeisesti sillä aikaa rahoja oli jossain välissä varastettu. Ei tiedetty oliko se mahdollisesti itse bussikuski vai oliko joku muu päässyt bussin kyytiin niitä varastamaan. Tehtiin kuitenkin sitten kaikista varastetuista rahoista lista ja asiasta raportoitiin exploriuksen johtoon, joten toi sama bussikuski ei varmasti meitä enään aja. Silti tosi harmi ja tietty ärsyttävää, että noin kävi. Vinkkinä tuleville vaihtareille, älkää jättäkö laukkua bussiin vaikka teille sanottaisiinkin, että se on ihan okei, koska koskaan ei voi tietää!!

Day 4

1. lounasta whole goods nimisestä paikasta // 2. tänään oli kaikista kuumin päivä ja ulkona oleminen oli pelkkää tuskaa!! // 3. picnicillä Central Parkissa //4. Shoppailua loppu ilta!

Vikana päivänä herättiin ja normaalisti ois ollu aamupala tietenkin, mutta multa se jäi vahingossa välistä. Sen jälkeen oli flight meeting, jossa meille kerrottiin millon lähdetään lentokentälle ja vielä informaatiota pakkaamisesta sun muusta. Kymmeneltä bussi lähti sitten kohti Central Parkkia, jossa vietettiin aikaa pelaillen pallopelejä, syöden ja varjossa istuen. Oli niin kuuma ilma, että oli ihan lamaantunut olo eikä jaksanu tehdä oikein mitään. Central Parkin jälkeen suunnattiin sitten ostoskeskukseen shoppailemaan! Täytyy kyllä sanoa, että ite olin vähän pettyny siihen paikkaan, koska sitä oltiin kehuttu niin paljon, mutta loppuenlopuksi se oli aika sekava paikka ja hyviä kauppojakaan ei oikeen löytäny helpolla. Tulipa silti shoppailtua neljä tuntia, jonka jälkeen suunnattiin takaisin hotelille pakkaamaan.
Huomenna ois kuudelta lähtö lentokentälle ja sieltä sitten lento host perheeseen. Can't wait!

LÄHTÖ JA NYC PART 1

10.8.2016 klo 5.00 herätys. Väsyneenä nousen ja 6.15 on sitten lähtö lentokentälle. Aamulla ennen lentokenttää hyvästien jättäminen oli pahin ja oli sellanen olo, että miksi mä ees oon lähdössä. Lentokentälle ajettaessa olo kuitenkin rauhottu ja lentokentällä perhettä hyvästeltäessä ei edes tullut itku. Siitä sitten turvatarkastuksen läpi ja odottelemaan portille lennon lähtöä. Mun kanssa samaan aikaan lähti 12 muuta suomalaista, kaksi poikaa ja loput tyttöjä. Varsinkin tyttöjen kanssa tutustuttiin heti jo portilla ja tullaan kaikki tosi hyvin toimeen, mikä on tosi kiva. 

1. portilla odottelemassa lennon lähtöä // 2. saatiin tällaset jutskat mitä pitää pitää kokoajan ja mis on kaikki tärkeet yhteystiedot // 3. Tukholman lentokentällä venailemassa seuraavaa lentoa // 4. kahdeksan tunnin lennolla kohti New Yorkkia!

Saavuttiin New Yorkkiin paikallista aikaa joskus kahdelta ja kun selvittiin kaikista turvatarkastuksista ja löydettiin matkalukut, tavattiin exploriuksen henkilökunta. Saatiin siten odotella vielä noin tunnin lentokentällä kyytiä hotellille. Kaikki oli tosi väsyneitä ja ulkona oli KUUMA. Ja on edelleen. Hotellilla oli pari info-tilaisuutta ja sitte tilattiin vielä take away kanasalaatit. Niissä kesti ikuisuus tulla ja ite meinasin nukahtaa kun odotettiin. Muut tilas melkeen kaikki pizzaa, joten me suomiporukka oltiin ainoot terveelliset :D. Niitten jälkeen mentiinki sitten suoraan nukkumaan.

Seuraavana päivänä oli aamulla aamupalaa, luento ja sitten lähettiin busseilla kohti Upper Manhattania! Tavattiin Central Stationilla meidän opas ja meillä oli eka semmonen 4 tunnin kiertoajelu, jonka jälkeen vielä 3 tuntia vapaa-aikaa. Kahdeksalta bussi lähti takasin hotellille.

1. Central Station // 2. joku random koju joita on Nycissä joka nurkassa // 3. Central Park Zoo (Madacascar) // 4. Central Park

1. Friends talo!! // 2. Cool katto kauppahallissa // 3. Cool kyltti samassa kauppahallissa // 4. Pakollinen kuva Fiji vedestä

1. Molly, minä ja Sara on Top of the Rock // 2. näkymät sieltä & Empire State Building // 3. Times Square // 4. Illan ruuat

1. Selfie Times Squarilla // 2. Jäätävä Forever 21 // 3. Jäätävä Macy's // 4. Bussi selfie

TULIAISET

WEEKEND FESTIVAL 2016

Lauantaina lähettiin porukalla tsekkaamaan weekend festari ja olihan se huikee! Lähdettiin jo kahdeksan maissa bussilla Helsinkiin ja käytiin ensin keskustassa syömässä ja muuten kiertelemässä. Sieltä sitten otettiin metro festarialueelle. Jalkapohjat oli jo väsyneet ennekuin ees päästiin alueelle sisään, joten viimeisen setin jälkeen jalat oli pelkkää muussia. Mulla myös sattu alaselkään koko festivaalin aikana ihan himona, jotenkin se seisominen tai itse kun oon niin lyhyt niin koko ajan muiden ylitse kurkkiminen (tavoitteena nähdä ees jotakin) ei tehny hyvää mun selälle ollenkaan. Eipä mitään, silti vedettiin täysillä loppuun asti!

Näilläkin festareilla sain sanoa hyvästit muutamille, mukaan lukien Venille, joka lähti sieltä sitten futsaal leirille ja on siellä tiistaihin asti. Itse lähden tiistai-keskiviikko välisenä yönä, joten saa nähdä pääsekö ennen lähtöä vielä näkemään. 

Muuten mun viimeisiin päiviin kuuluu pakkailua, järjestelyä ja vielä viimeisiä ostoksia. Pakkaamisen yritän aloittaa tänään, koska en oo sitä vielä onnistunu aloittamaan ja se oisi ehkä pitäny jo aloittaa, heh. 

YLLÄTYSLÄKSIJÄISET

Perjantaina tulin Emmin kanssa kaupungilta kotiin ja luulin, että vietän hänen kanssa vielä iltaa ja katsomme ehkä jonkun leffan. Kun sitten astuin sisään mitään aavistamatta, kuului vain "YLLÄTYS!!" ja sain ehkä suurimman sätkyn ikinä. Mua odottikin yllätysläksijäiset, joita en tosiaan osannu odottaa! Paras yllätys ikinä ja mulla tosiaan on maailman parhaat kaverit ikinä! Kiitos vielä, jos luette tätä. 

Ruokaa oli paljon, mm. hodareita, pizzapaloja, muuta naposteltavaa ja tietenkin amerikkakakku! Syötiin hyvin ja naurettiin paljon. Ohjelmassa oli myös Emilian keksimä aarrejahti (kiitos siitä) ja paaaaaljon kuvailua. 

Tämäkin ilta loppui kuitenkin aikanaan ja piti hyvästellä toiset jo kokonaan, kun taas toisia ehdin vielä näkemään näiden viimisen 4 päivän aikana.

Hauskaa oli!

FIILIKSET

Lähtöön 5 päivää...

Jännittääkö?

Joka ikinen kerta, kun vaihtovuoteni tulee jotenkin puheeksi tai siitä kysytään, olin sitten tutun tai tuntemattoman kanssa, aina kysytään, että "jännittääkö?". 

Vastaus on kyllä ja ei. 

Oikeastaan koko tän kesäloman ei oo jännittäny vielä yhtään. Vaikka oon jutellu host-perheen kanssa, käynyt viisumihaastattelussa ja hoitanu muita vaihtoon liittyviä asioita, silti jotenkin en oo ajatellut vaihtoon lähtemistä vielä kunnolla enkä oikeastaan tiedostanut koko asiaa. Kuukaus sitten ei mulla ei ollut ollenkaan sellainen olo, että kohta sitä lähen 10 kuukaudeksi yksin maailman toiselle puolelle. Nyt kun on 5 päivää jäljellä lähtöön, niin tuntuu että kaikki kasaantuu päälle: matkalaukkua en oo ees vielä alottanu pakkaamaan, kaikkia tuliaisia ei oo vielä ostettu, pitäis käydä lukiossa vielä pyytämässä virallinen todistus viimeisistä numeroista ja yhtäkkiä sähköpostiin vaan satelee kaiken maailman tiedotuksia koskien vaihtovuotta, NYC soft landing camppia, matkustamista ja ohjeita sekä lentoliputkin tais tulla juuri. 

Vinkiksi tuleville vaihtareille, ei kannata jättää kaikkea viimiselle viikolle.

Nyt sitä alkaa tajuamaan, että tässähän ollaan oikeesti lähdössä pois 10 kuukaudeksi. Mutta jännittäkö vieläkään? Ei. Joo. 

Suurimmaksi osaksi ei, koska 10 kuukautta yksin maailmalla pois kaiken tutun ja turvallisen luota on vaa niin iso juttu, että sellaista ei vaan pysty käsittämään. Ei sitä vaan tajua. Välillä tulee sellaisia valaistuksen hetkiä, kun tajuaa että hei kohta mä lähen ja sitten sitä jännittää, kun miettii, että miten ikinä tulee löytämään kavereita tai mitä jos ei yhtään tykkää host-perheen ruuasta tai mitä jos host-perheessä ei syödä yhtään karkkia ja mä kun just menin ja ostin niille kasan suomalaisia herkkuja muiden tuliaisten ohella. 

Yleensä sitä odottaa lähtöä innostuneena ja malttamattomana, mutta välillä sitä haluaa pyytää myös lisäaikaa kun tuntuu, että lähtö tulee liian nopeesti ja hirvittää kaikkien läheisten taakse jättäminen 10 kuukaudeksi. Onko kaikki samat ihmiset odottomassa mua täällä vielä kun tuun takas vai onko kaikki muuttunu ja mut aivan unohdettu?

Fiilikset ennen lähtöä on siis aika sekavat, mikä tosin on normaalia ja odotettavissa. Mutta onneksi päälimmäisenä on kuitenkin innostus ja usko siihen, että kaikki varmasti sujuu hyvin.